Kilpailua vääristävä kansalliset yritystuet on EU:ssa kielletty ja niin erilaiset järjestöt kuin yhdistyksetkin ovat nyt huolissaan, että kolmannen sektorin toiminta tullaan luokittelemaan yritystoiminnaksi. Silloin niiden oikeutta julkisiin tukiin leikattaisiin. Kyse on siitä, tuottaako yhdistys samoja tuotteita tai palveluja kuin elinkeinon harjoittajat, vaikka erona olisi täysin erilainen arvopohja eli halu tukea vähäosaisia. Tukijärjestelmillä ei EU:n mukaan voida laittaa toimijoita eriarvoiseen asemaan, vaan kaikilla elinkeinonharjoittajilla tulee olla mahdollisuus samanlaiseen tukeen palkatessaan työttömiä.

                      Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan tukiin liittyvää lakimuutosta. Tyypillisiä tukea saavia yhteisöjä Suomessa ovat työttömien tukiyhdistykset, kierrätyskeskukset, nuorisotilat, työpajat ja vanhusten tukisäätiöt. Jos tämän tyyppinen toiminta tulkitaan yksioikoisesti (ja mielestäni vastuuttomasti) yritystoiminnaksi, kaikkein vaikeimmin työllistettävien työttömien määrä uhkaa muiden epäkohtien lisäksi kasvaa. Yhdistysten ja järjestöjen on silloin yhä vaikeampaa palkata vaikeasti työllistyviä; yksin Kainuussa jopa 500 ihmistä saattaa menettää työnsä.

                      Nämä EU- lait paljastavat jälleen räikeydessään kenen etuja unioni ajaa. EU ja porvaritahot ovat itse asiassa ottaneet haltuun vapauden, tasavertaisuuden ja reilun pelin käsitteet—käänteisessä merkityksessä. Nyt tasa-arvoista onkin suuryrityksiä ja suurituloisia hyödyttävät direktiivit ja käytännöt, sekä eriarvoisuutta lisäävien tasaverojen ja tukien käyttöönotto. Kaikille samansuuruisia media- ja muita palvelumaksuja puolustetaan ”tasa-arvoisina”, eikä julkisia tukia saisi myöntää haavoittuvaisessa asemassa olevien palvelujen lisäämiseksi ja säilymiseksi kohtuuhintaisina.

                      Veronmaksajien rahoilla ja mm. eri säätiöiden varoin Suomessa kuitenkin tuetaan nimenomaan vauraimpia suuryrityksiä Nokiasta Metsoon ja yksityisiin palveluntarjoajiin. Eivätkö nämä tuet sekä erilaiset kartellit vääristä vähemmän vaikutusvaltaisten ja ”verkostoituneiden” yritysten kilpailumahdollisuuksia?

Entä voivatko kunnat kilpailla tasapuolisesti suurten halpatyövoima-ketjujen kanssa silloin kun ne päättävät lähteä kilpailuttamisen tielle? Tasa-arvon eliittitulkinta paljastuu räikeästi myös vaalituki-jupakassa, jossa suuryritykset ja vauraat tahot ovat taanneet vaikutusvaltansa vaaliehdokkaiden tasapuolisia läpimenomahdollisuuksia polkevilla tukitoimillaan. On korkea aika että mm. vaaliehdokkaiden TV-mainonta kielletään reilun pelin vastaisena, vaalikilpailua ja demokratian elinehtoja vääristävänä tukimuotona. Työnantajien ja vauraan väen edunvalvojapuolueet eivät tietenkään halua rajoittaa yhtiö- ja  rahanvaltaa. Sen avullahan ne ovat voineet laatia näitä lukuisia direktiivejä ja lakeja, jotka nyt ”kilpailun vääristämisen nimissä” harhaanjohtavasti vääristävät paitsi reilun pelin, myös tuhoavat sosiaalisten yritysten ja sellaisen toiminnan edellytykset, joita motivoi vähempiosaisista huolehtiminen, eikä suinkaan yksioikoinen ahneus, kilpailuhenkisyys, oman edun tavoittelu ja voitontavoittelu.