Eduskunnassa käytiin opposition tekemän välikysymyksen pohjalta keskustelua vanhustenhoivan vakavista puutteista. Hallituksen saamasta luottamuslauseesta huolimatta perusturvaministerin vakuuttelut lääninhallitusten paljastamien puutteiden hoitamisesta lisäsivät aihetta huoleen.  Ministeri Risikko vakuutteli, että asia hoidetaan mm. panemalla laki vanhustenhuollosta vireille ja valmiiksi pikimmiten, sekä huomiomalla vanhukset yhdenvertaisuuslain uudistamisen yhteydessä. Jo nyt mm. Hyva ry on kuitenkin ilmaissut huolensa  siitä, että lailla voi olla merkittäviä negatiivisia vaikutuksia kuntien vastuisiin vanhusten hoidossa. Mm. Helsingissä eläkepommiin ”varaudutaan” laitospaikkojen lisäämisen sijaan täysin ristiriitaisesti niiden vähentämisellä. Laitos- ja palveluasumisella on suuri ero, joka syventää eläkeläisten eriarvoisuutta lisätessään samalla hyvätuloisten vanhusten valinnanvapautta. Edellisessä hoitomaksu on 83 % tuloista (ensi vuonna 85%). Se sisältää kaiken hoidosta hoivaan ja siihen liittyvän 13 % oman rahan osuuden, jonka minimi on liki 100 euroa, voi käyttää  haluamallaan tavalla, selittää Hyva ry:n pj. Juha Nurmela. Palveluasumisessa sen sijaan maksetaan vuokra ja peruspalvelupaketti, jonka sisältö rajoittuu lähinnä siistimiseen. Asukkaat joutuvat maksamaan erikseen kaikesta muusta alkaen ruuasta ja hygieniasta. Palveluasumisessa vuokran ja peruspaketin jälkeen muuhun elämiseen pitää jäädä kaupungin palveluasunnossa noin 250 euroa, mutta se on varsin vaatimaton summa elämiseen lääkkeineen kaikkineen.  Silti hallitus etsii ratkaisua tulevaisuuden hoivatarpeeseen ostamalla paikkoja yksityisiltä yrityksiltä. Yksi sellainen on Pihlajaranta, joka mainosti hiljan Kalevassa palvelujaan. On ilmeisesti ajan kysymys, milloin vähävaraisetkin vanhukset pakotetaan alistumaan laitospaikkojen tietoisen alasajon tähden markkinaehtoiseen senioriasumiseen tai kotihoitoon ilman riittävää panostusta hoitajiin. Vanhainkotien 83 %  maksuosuuskatto tuloista on merkittävä inhimillinen sääntö, josta nyt siis luovutaan. Palveluasumisen paikkoja on  aikomus lisätä vuodesta 2008 vuoteen 2010 vajaalla 11 000  hoitovuorokaudella ja  samaan aikaan vähennetään vanhainkotien ja pitkäaikaissairaaloiden  hoitovuorokausia 111 000 vrk, kertoo Nurmela Helsingistä.

                      Ministeri Risikko siis harhautti ”luottamuksenantajia” jättäessään kertomatta meneillään olevat lisäheikennykset vanhusten asemaan ja tasa-arvoon. Jos tasa-arvo-, yhdenvertaisuus-, vammais- ja vanhuslaki (vanhusvaltuutetun sijaan) yhdistetään, se merkitsee näiden ryhmien edunvalvonnan merkittävää alasajoa. Lisäksi suunnitelmissa on kuntapalvelujen normien purkaminen, joka sekin sotii parempien laatusuositusten ja minimistandardien tarvetta vastaan. Onko jatkuva vanhushoivan heitteillejättö sekin ”maan tapa”?